Elämä on ihan hirveää.
Minun äidilläni todettiin syöpä.
Minä painan melkein 46 kiloa ja olen ahne ja arvoton ihrakasa.
(Koska olen perustellut kaiken sen jäätelönsyönnin hokemalla "elämä on paskaa, mutta jäätelö hyvää".)
Oksenteluun ei ole kuitenkaan ole paluuta, sen olen jo ristinyt lupaukseksi yli vuosi sitten. Voin sanoa parantuneeni bulimiasta täysin. En tunne tyttöä, jonka vatsalaukku oli täynnä salaisuuksia ja jonka kylpyhuoneen viemärit toimivat ruoansulatuskanavina.
Tänään päätin ryhtyä laihduttamaan, mutta terveemmällä tavalla - ihan vain siihen turvalliseen 44 kilogrammaan asti. En haluaisi, tavallaan, sillä minä kyllä pidän ruasta. Joinain aamuina pidän vartalostanikin - ainakin melkein, mutta sitten tulen toisiin aatoksiin. En pysty hyväksymään itseäni, sallimaan terveyttä osaksi omaa olemustani. Jos minun maailmani lempi-ihminen on vakavasti sairas, miksi minä söisin vain tunteakseni oman oloni hyväksi?
Haluaisin kirjoittaa tänne blogiin enemmän, mutta pelkään olla taas enemmän Margareta ja vähemmän minä. Minä luen blogejanne toisinaan, ja tahtoisin olla yksi teistä omilla kasvoillaan parantuvista, mutten uskalla. Minulla on ikävä teitä. Minulla on ikävä itseäni. Minulla on ikävä elämää, jossa kaikki oli jo melkein hyvin ja sitten eräänä tiistaina äidillä olikin levinnyt syöpä.
Minua pelottaa. Pelkään, että meidän perhe loppuu.
Voiei apua, ihan hirveää! Paljonpaljon voimia sulle ja koko perheelle!! <3 ja sä et ole ahne taikka arvoton!
VastaaPoistaVoimia.
VastaaPoistaTuossa tilanteessa voit olla hyvä pitämällä itsestäsi huolta, ja tällä tavoin jaksaa tukea perhettäsi. Syöpä ei ole maailmanloppu. Äitisikin saa voimaa sinusta; älä ala kuihtumaan.
kauheaa!:(( Sanoinkuvailemattoman paljo voimii koko perheelle!!
VastaaPoistaEi tollasenn löydy sanoi.. terveisin itekki kokenu rakkaan ihmisen syövän.
Mikä syöpä sil on? Jos se oiski sellai helposti hoidettavis..? kävis hoidois ja parantuis? Nyky lääketieteel on kyl isommat mahollisuudet selvitä. Varsinki ku ollaan täs maassa!
Älä alota laihduttaa. Se ei tee sun oloos paremmaks, eikä poista ympäristön ongelmii. Sul on nyt muitaki asioit joihin käyttää voimii, ku joku typerä syömispelleily!
voimii♥ :<
Sä kuullostat nyt jotenkin - paljon - terveemmältä kuin aiemmissa postauksissa, mikä on hyvä juttu.
VastaaPoistaSe, että sä syöt jäätelöä, tai muutakaan ruokaa, ei tee sinusta arvotonta tai ahnetta, ei edes ihrakasaksikaan - usko pois. Joten älä aloita laihduttamaan.
aloin itkeä ton viimeisen kappaleen kohdalla. koita pitää huolta itsestäsi, niin autat parhaiten myös äitiäsi!
VastaaPoistavoimia <3
Voi eiii :( Olen kamalan pahoillani äitis puolesta. Kaikkea hyvää koko perheelle <3 Laihuus ja kontrolli ruokaan voivat tuntua keinolta ottaa kaaoksen keskellä taas ohja omiin käsiin, mutta se on silkkaa valhetta! 46 kiloa on vielä tosi vähän sun pituiselta, eikä sellasta asiaa kuin terve laihduttaminen ole sun tapauksessa edes olemassa! Voin vaikka vannoa, että et edes osaisi laihduttaa "ihan vaan paria kiloa" koska syömishäiriö ei anna pysähtyä! Kaikki vain pahenee jos annat noiden ajatusten ottaa sut valtaansa. Sun äitisikin saa vain hirveän stressin, jos alat taas laihtua. Sulla on velvollisuus ravita kehoa ihan riippumatta siitä onko sairaana sinä, sun äiti vai naapurin kummin kaima :( Voimahali <3
VastaaPoistaVoimia sulle ja sun koko perheelle! Samaa sanon kuin muutkin, älä kuihduta nyt itseäsi, jotta jaksat olla äitisi tukena.
VastaaPoistaJaksele <3
Voi sinua pientä. En tiedä pystynkö sanomaan mitään mikä helpottaisi sinua tässä hädässä, mutta voimia sinulle ja perheellenne. Pitäkää toisistanne huolta.
VastaaPoistaMuistathan myös syödä. Olen oikein hyvä 46-kiloisena, alemmaksi ei enää tarvitse mennä.
Voi ei, todella surullista :( Voimia koko perheellenne!
VastaaPoistaMun isällä oli syöpä. Minä painoin silloin hirmuisen vähän ja päätin, että nyt on aika olla vahva. Aloin syömään, koska halusin, että isän ei tarvitse olla huolissaan ainakaan mun terveydestäni (ja laihduttaa ehdin myöhemminkin). Olet jo päässyt niin pitkälle ilman oksentelua. Pidä siitä kiinni!
VastaaPoistaOle äitisi takia vahva, romahtaa ehtii sitten myöhemmin jos on pakko.
Voimia <3<3
Eikä. Voi ei. Ei.
VastaaPoistavoimia ihan mielettömästi. <3 näytä mielummin äidillesi että pärjäät ja pysyt vahvana ja tukena. varmasti syövästä huolimatta äitisi tahtoo sinun tuntevan olosi niin hyväksi kun vaan mahdollista. (viitaten tuohon ''os minun maailmani lempi-ihminen on vakavasti sairas, miksi minä söisin vain tunteakseni oman oloni hyväksi?'')
VastaaPoista