Nämä ovat hyvästit.
Koska minä en enää tahdo olla syömishäiriöinen ja Margareta ei ole minulle mitään muuta, kuin vääristynyt peilikuva minusta. Margareta on ehkä aina osa minua, en pääse hänestä kokonaan eroon, mutta voin puhua hänelle järkeä. Haluan olla minä, en Margareta.
Elämässä on muutakin kuin kylkiluukannelten sonaatteja ja salaatinlehtien taakse piiloutumista. Elämä voi olla hyvää.
Katson joka päivä kivuliaan läheltä, kuinka elämä on pahaa ja epäoikeudenmukaista ihanille ihmisille.
Silti, elämässä voi olla myös hyvää.
Minä aion kirjoittaa tarinoita ja syödä hyvää ruokaa. (Kirjoitan kirjan, lupaan. Ja te luette bestselleriä ja voitte ajatella minua hiljaa mielessänne.)
Aion nähdä ja kokea ja haistaa ja maistaa.
Aion kertoa itselleni, etteivät kilogrammat tai senttimetrit määrittele minua.
Jos minun pitää painaa enemmän ollakseni minä, minä hyväksyn sen.
Ei se ole helppoa, eikä se aina onnistu, mutta lupaan olla enää koskaan antamatta periksi.
Laihana en ollut onnellinen.
Vieläkään en ole onnellinen, mutta ainakin olen hengissä.
Olen yhä sairaudesta muistuttavien maneerien vanki, mutta sekin on ihan ok. En minä ole täysin terve nyt ja tässä - myönnän ja tiedän sen. Ja sekin on ihan ok. Minua ahdistaa vielä aika usein. Jopa se on ok. Ahdistukseen ei kuole. Ja se menee kyllä ohi, ihan varmasti menee. Alipainoni ei ole enää kitumista ja kuolemaa enteilevää kipuilua vaan pelkkä pieni fakta. Voin hyvin tässä painossa, mutta voisin varmasti hyvin kaksi kiloa painavampanakin. 47 kiloa ei ole liikaa minulle. 49 kiloa ahdistaisi, mutta varmasti tottuisin elämään asian kanssa. Pääasia, että minulla olisi hyvä olla. Toivon ajatusteni antavan minulle armoa.
Minä aion antautua sanoille, elämänkokemuksille ja nautinnoille kunnes kuolen.
Aion tanssia baarissa pilkkuun asti, humaltua kesäyönä ja olla nuori.
Minä aion olla minä.
Ja minä aion rakastaa äitiäni, perhettäni, ystäviäni.
Mitä tahansa, kaikkea, kunnes minä kuolen. (Sillä en suostu kuolemaan ennen kuin olen elänyt.)
Maailma ei ole kalorikenttä eikä elämänpiirini catwalk. Minua rakastetaan, eikä sillä ole mitään tekemistä kokoni kanssa. Minä olen kaunis ja minä olen seksikäs. Ja ruoka on tosi hyvää.
(Toivon, että teillä on mennyt ja tulee menemään hyvin. Jos teillä ei ole mennyt hyvin, jaksakaa uskoa, että teillä tulee menemään hyvin. Päästäkää irti syömishäiriöstä. Jos minä pystyn parantumaan, pystytte tekin.)
Hyvästi, blogi. Kiitos kaikesta. Ehkä jonain päivänä palaan lukemaan onnettomuuteni aikana kirjoitettuja sointuja. Sen jälkeen virnistän pienesti ja totean, että minä selvisin.
